Sulon kanssa ollaan taas treenailtu ja olen tällä hetkellä varsin hyvällä mielellä. Vielä lokakuussa olin sitä mieltä, että ei tästä mitään tule. Sulo ei keskittynyt mihinkään, vaan häröili toisten koirien perään ja mitä milloinkin. Ensimmäisellä hallitreenikerralla se ei edes syönyt lihapullia, kun kaikkialla oli niin paljon uutta ja ihmeellistä nähtävää ja haisteltavaa. Yritäpä siinä sitten ottaa kontaktia punaturkkiin... Heitin kirveen jo kaivoon ja päätin haudata unelmani tokoilevasta suomenpystykorvasta. Mutta ajan mittaan Sulo on vähän jo rauhoittunut, tosin vilkashan se on vieläkin. Unelma elää jälleen! Enää ympäristön ärsykkeet eivät kiinnosta niin paljon, vaan minusta on tullut mielenkiintoisempi. Esimerkiksi tänään hallin kentällä oli treenaamassa meidän kanssamme yhtä aikaa parhaimmillaan kolme entuudestaan täysin vierasta koiraa. Sulo oli koko ajan irti ja, eikä sillä ollut sen kummempaa mielenkiintoa muita kohtaan. Minä ja Atrian uunilenkki oltiin huomattavasti kivempia. Hienoa!

Jos mittatikuksi otetaan toko alokasluokan liikkeet, voitaisiin nyt päivittää yhdenksänkuisen Sulon osaamistilanne. Se näyttää seuraavalta:

Luoksepäästävyys: Ei olla harjoiteltu ollenkaan. Ei varmaan pysyisi paikallaan, vaan häseltää tuomarin luokse, ainakin nousee seisomaan. Ihmiset vaan ovat niin ihania Sulon mielestä. Pitäisi kiireesti muistaa ottaa treeneissä tätä.

Paikallamakuu: Olin varma, etten koskaan saa tuota punaista elohopeaa, karvaista ikiliikkujaa pysymään paikallaan. Kuitenkin nyt se näyttää ihan hyvältä. Lyhyttä pätkää on vielä tehty ja olen käynyt välillä palkkaamassa. Kuitenkin pysyy rivistössä toisten koirien kanssa jo kohtuullisesti, Sulon vilkkauden huomioon ottaen. On kuitenkin herkkä nousemaan, koska on niin korkeassa vireessä tässäkin. Esimerkiksi häntä heiluu paikallamakuussa koko ajan. Mutta tosiaan olen itse tosi tyytyväinen, kyllä tämä tästä! Niin ja jos nousee, tulee minun luokse.

Seuraaminen taluttimessa ja ilman: Ihan nättiä seuraamista. Kontakti on hyvä, paikka on hyvä. Sulo on todella innokas. Nyt parissa treenissä vire on noussut liian korkeaksi, jolloin alkaa haukkumaan. Tästä syystä lelupalkkaa ei voi edes kuvitella. Käännökset vielä vähän vaiheessa, mutta kyllä se jo mukana tulee. Kestoa ja matkaa vain pikkuhiljaa lisää. Juoksu onnistuu myös.

Liikkeestä maahan meno: Tarvitsee vielä voimakkaan käsiavun, mutta muuten ihan ok. Käsiavun häivyttäminen työn alla, tänään meni jo vähän pienemmällä avulla.

Luoksetulo: Jää paikalleen, tarvitsee usein kaksoiskäskyn lähteäkseen tulemaan. On treenattu paikallaoloa, ja on epävarma siitä, saako varmasti lähteä paikalta. Siitä johtuen on ollut myös aika hidas. Tosin tänään tässäkin edistystä ja Sulo tuli laukalla.

Ja sitten lopuksi liikkeestä seisominen ja hyppy, joita ei olla harjoiteltu vielä ollenkaan.

Sellaiset speksit tänä päivänä. Mielenkiintoista nähdä myöhemmin, miten tilanne kehittyy.

Ja lopuksi niitä luvattuja kuvia Sulon tokoilusta.

Ehkäpä Sulo jo noilla kuvilla rikkoo joitain pystykorvaennakkoluuloja. Ja laitetaas vielä loppukevennykseksi kännykkäkuva, joka ainakin Sulon tapauksessa rikkoo stereotypian, että pystykorva viihtyy ulkona säällä kuin säällä. Ja että sisällä sille tulee liian kuuma. Takassa on pidetty tulia koko illan, eli se on todella lämmin. Kaikista talon sopukoista Sulo on valinnut juuri oheisen paikan yön petikseen...